Lymfactin - Lääketutkimus

Käynnissä oleva toisen vaiheen kliininen lääketutkimus AdeLE (”Adenoviral gene therapy for the treatment of LymphEdema”, eli adenovirusvälitteinen geeniterapia lymfaturvotuksen hoitoon) on satunnaistettu, kaksoissokkoutettu, lumelääkekontrolloitu teho-, turvallisuus- ja siedettävyystutkimus imusolmukesiirtoleikkauksen yhteydessä annettavalla Lymfactin-tutkimusvalmisteella rintasyöpähoidon seurauksena kehittyneen lymfaturvotuksen hoitoon. Puolet tutkimuspotilaista saa yhden Lymfactin-
tutkimuslääkeannoksen ja puolet lumelääkeannoksen (ei vaikuttavaa lääkettä). Kaikille tutkimuspotilaille tehdään imusolmukesiirtoleikkaus, josta potilas saattaa hyötyä riippumatta siitä kuuluuko hän Lymfactin-ryhmään vai lumelääkeryhmään.

AdeLE-tutkimuksen tavoitteena on selvittää, onko kehitteillä oleva Lymfactin-tutkimusvalmiste tehokas ja turvallinen sekundäärisen eli rintasyöpähoidon seurauksena kehittyneen lymfaturvotuksen hoidossa, kun se yhdistetään tavanomaiseen kirurgiseen hoitoon eli imusolmukesiirtoleikkaukseen. Tutkimuksessa seurataan hoidon vaikutuksia lymfaturvotukseen ja potilaan elämänlaatuun sekä lääkkeen turvallisuutta eli mahdollisia haittavaikutuksia. Lisäksi selvitetään valmisteen kulkeutumista elimistössä sekä vertaillaan eri tutkimusmenetelmiä lymfaturvotuksen oireiden arvioinnissa.

Tutkimus toteutetaan satunnaistettuna ja kaksoissokkoutettuna, mikä tarkoittaa, että potilaat arvotaan satunnaisesti saamaan joko Lymfactinia tai lumelääkettä. Tutkimuksen aikana potilas, häntä hoitava lääkäri eikä kukaan muukaan ei tiedä kuka potilas on missäkin hoitoryhmässä. Tämä varmistaa tutkimustulosten puolueettoman arvioinnin.

AdeLE tutkimukseen osallistuu yhteensä noin 40 tutkittavaa Suomessa ja Ruotsissa.

Lymfactinin ja imusolmukesiirtoleikkauksen yhdistelmää on aiemmin tutkittu 15 potilaalla Suomessa tehdyssä ensimmäisen vaiheen lääketutkimuksessa. Tulosten perusteella Lymfactin on turvallinen ja hyvin siedetty.

Tutkimukseen voivat osallistua 18-70-vuotiaat henkilöt, joilla on rintasyöpähoitojen seurauksena kehittynyt lymfaturvotus.

Tutkijalääkäri eli plastiikkakirurgi arvioi jokaisen potilaan soveltuvuuden tutkimukseen seulontavaiheen aikana. Potilaille, jotka eivät täytä osallistumisen ehtoja, kerrotaan esteenä olevista syistä. He saavat jatkossa samat terveydenhuollon palvelut, jotka he normaalistikin saisivat.

Keskeisiä osallistumisen ehtoja ovat:

  • 18-70 vuotias ei tupakoiva normaalipainoinen tai lievästi ylipainoinen (BMI 18-32) ja perusterve nainen tai mies, jolla on rintasyöpähoidon seurauksena kehittynyt lymfaturvotus
  • Rintasyöpäleikkauksesta ja muusta aktiivisesta syöpähoidon päättymisestä (solunsalpaaja- ja/tai sädehoito; ei koske hormonihoitoa) on kulunut vähintään kaksi vuotta eikä tänä aikana ole todettu rintasyövän uusiutumista.
  • Rintasyöpäleikkauksen yhteydessä vartijaimusolmukkeista on otettu neulasolunäyte ja/tai on tehty imusolmukkeiden poisto, joista korkeintaan 9:ssä imusolmukkeessa on voinut olla etäpesäke.
  • Tutkittava tarvitsee tukihihan lymfaturvotuksen hoitoon.
  • Turvonnut yläraaja on tilavuudeltaan vähintään 10% suurempi kuin terveen puolen, kun turvonneessa yläraajassa ei ole käytetty tukihihaa 7 päivään.
  • Tukihihan puuttuessa turvonneeseen yläraajaan syntyy sormella painettaessa kuoppa.
  • Lymfaturvotus on kestänyt vähemmän kuin 5 vuotta.

Tutkimuksesta voi kieltäytyä, tutkimukseen osallistumisen saa keskeyttää tai suostumuksen peruuttaa syytä ilmoittamatta milloin tahansa tutkimuksen aikana ilman, että se vaikuttaa tutkittavan oikeuteen saada tarvitsemaansa hoitoa.

Mikäli tutkittava päättää keskeyttää osallistumisensa tutkimukseen, suostumuksen peruuttamiseen mennessä kerättyjä tutkimustietoja voidaan käyttää tutkimuksen tulosten arvioinnissa, jos se on tarpeen tutkimuksen laadun tai tutkittavan tuotteen turvallisuuden varmistamiseksi.

Lymfaturvotukseen ei ole parantavaa hoitoa tai myyntiluvallisia lääkkeitä. Nykyiset hoidot, kuten tukihihan käyttö, lymfaterapia ja liikunta, voivat helpottaa oireita, mutta parantavaa hoitoa ei ole. Taudin hoidossa voidaan myös käyttää imuteitä korjaavaa kirurgiaa kuten esimerkiksi imusolmukesiirtoleikkausta.

Tämän tutkimuksen toimeksiantaja on suomalainen lääkekehitysyritys Herantis Pharma Oyj.

Tutkimuksen vastaavana henkilönä toimii Suomessa plastiikkakirurgian erikoislääkäri, dosentti Anne Saarikko. Tutkimuksen toteuttavat plastiikkakirurgian erikoislääkärit

  • Sinikka Suominen (Töölön sairaala, Helsinki)
  • Pauliina Hartiala (Tyks, Turku)
  • Juha Kiiski (Tays, Tampere)

Lisäksi tutkimukseen osallistuu myös kaksi keskusta Ruotsissa: Uppsalan yliopistosairaala ja Karoliininen yliopistosairaala Tukholmassa.

Tutkimukseen osallistuminen kestää noin kaksi vuotta, mihin sisältyy noin 14 tutkimuskäyntiä imusolmukesiirtoleikkauksen lisäksi. Lisäksi tutkittavan terveydentilaa seurataan viiden vuoden ajan leikkausajankohdasta. Tutkimukseen voi liittyä myös yhteydenottoja puhelimitse.

Tutkimus toteutetaan lumelääkekontrolloituna ja kaksoissokkoutettuna. Tämä tarkoittaa, että puolet tutkimukseen osallistuvista henkilöistä saa leikkauksen yhteydessä Lymfactinia ja toinen puoli saa lumevalmistetta (ns. fysiologinen, ihmisen veren koostumusta vastaava, keittosuolaliuos). Tutkimuslääkäri tai tutkittava eivät tiedä kumpaa valmistetta tutkittava saa, eivätkä he voi vaikuttaa siihen, kumpaan ryhmään kukin tutkittava arvotaan.

Vertailu lumelääkkeeseen on tarpeen, jotta Lymfactinin tehoa lymfaturvotuksen hoitoon voidaan arvioida puolueettomasti. Kaksoissokkoutus puolestaan tehdään siksi, ettei tieto Lymfactin-valmisteen saamisesta vaikuttaisi tutkimustulosten arviointiin.

Tutkimuksen yhteydessä annettava hoito sisältää tutkimusvalmisteen lisäksi aina kirurgisen toimenpiteen, imusolmukesiirtoleikkauksen. Leikkauksessa tutkittavan omalta nivusalueelta leikataan pehmytkudosta, jossa on imusolmukkeita. Leikattua kudosta käytetään imusolmukesiirteenä ja siihen ruiskutetaan tutkimusvalmistetta ennen kuin kudos siirretään vaurioituneen yläraajan kainaloon. Osalla tutkittavista tämä leikkaus voidaan tehdä rinnankorjausleikkauksen yhteydessä. Leikkaushoidon jälkeen potilasta seurataan sairaalassa noin 5-7 vuorokauden ajan. Lymfactinia tai lumevalmistetta annetaan tutkimuksen aikana vain yhden kerran edellä kuvatun imusolmukesiirtoleikkauksen yhteydessä.

Lisätietoa tutkimuskäynneistä ja niihin liittyvistä toimenpiteistä kuten otettavista näytteistä ja kuvantamisesta löydätte potilastiedotteen liitteenä olevasta tutkimusaikataulusta.

Tutkittavan säännöllisesti käyttämään lääkitykseen ei tulisi tehdä muutoksia aikavälillä 14 päivää ennen leikkausta – 30 päivää leikkauksen jälkeen. Tiettyjen tulehduskipulääkkeiden, ns. COX-2- estäjien, käyttö pitää kuitenkin lopettaa kaksi viikkoa ennen leikkausta ja niiden käytön saa aloittaa aikaisintaan neljä viikkoa leikkauksen jälkeen. Tavallisimmat tulehduskipulääkkeet kuten ibuprofeeni, naprokseeni tai diklofenaakki eivät ole COX-2-estäjiä.

Kaikista lääkitysmuutoksista, kuten uusien lääkkeiden käytön aloittamisesta tai annostuksen muuttamisesta tutkimuksen aikana, tulee keskustella ensin tutkijalääkärin kanssa. Tutkittavan tulee tiedottaa myös muita hoitavia lääkäreitä tähän tutkimukseen osallistumisesta. Samanaikainen osallistuminen toiseen lääketutkimukseen ei ole sallittua.

Leikkauksen jälkeen on tutkimukseen osallistuvien, hedelmällisessä iässä olevien naisten ja miesten on käytettävä luotettavaa ehkäisyä kuuden kuukauden ajan.

On mahdollista, ettei tähän tutkimukseen osallistumisesta ole hyötyä. Koska kyseessä on vasta toinen Lymfactinilla tehtävä kliininen lääketutkimus, ei Lymfactinin mahdollista tehokkuutta vielä tiedetä. Tutkimus auttaa kuitenkin selvittämään yhdistelmähoidon (Lymfactin yhdistettynä imusolmukesiirtoleikkaukseen) turvallisuutta ja tehokkuutta, mikä voi auttaa kehittämään nykyistä parempaa hoitoa lymfaturvotukseen ja siten auttaa lymfaturvotusta sairastavia potilaita tulevaisuudessa.

Imusolmukesiirteen liittäminen vaurioituneen yläraajan kainaloon ja mahdollisten uusien imusuonistojen muodostuminen saattaa vähentää lymfaturvotusta ja siten parantaa tutkittavan tilaa riippumatta siitä, onko hän saanut Lymfactinia vai lumevalmistetta.

Tutkittavalle annetaan omia terveystietoja kaikista tutkimuksen aikana tehdyistä lääkärintarkastuksista ja tutkimuksista.

Imusolmukesiirtoleikkaukseen liittyviä mahdollisia haittavaikutuksia ovat nivusalueen, kainalon ja rinnan haavojen tulehtuminen tai verenvuoto, hidastunut haavan parantuminen ja siirretyn kudoksen kuolio tai osittainen kuolio. Myös kudosnestekertymä leikkausalueelle, tunnottomuus ja haavakipu leikkaushaavoissa ovat mahdollisia. Leikkaukseen liittyvä alaraajan lymfaturvotuksen riski on teoreettinen eli sen ilmeneminen on hyvin epätodennäköistä.

Myös Lymfactin-tutkimusvalmiste saattaa aiheuttaa haittavaikutuksia. Koska kyseessä on tutkimusvaiheessa oleva valmiste, kaikki mahdolliset haittavaikutukset eivät vielä ole tiedossa. Haittavaikutuksena voi ilmetä kuumetta ja flunssankaltaisia oireita, ja maksa-arvot saattavat nousta tilapäisesti. Annostelukohdan leikkaushaavasta (kainaloalueella) saattaa kotiuttamisen jälkeen vuotaa haavaeritteitä, jotka voivat sisältää lääkevirusta. Teoreettisen infektioriskin minimoimiseksi tulee tutkittavan sekä kaikkien samassa taloudessa asuvien huolehtia hyvästä käsihygieniasta. Kotiuttamisen yhteydessä tutkittava saa kotihoito-ohjeen, jossa kuvataan leikkaushaavan hoitoon sekä hygieniaan liittyvät asiat. Koska virus on lisääntymiskyvytön ja vastaavaa luonnollista virusta alttiimpi ihmisen puolustusjärjestelmälle, haavaeritteistä ei odoteta aiheutuvan tutkittavalle tai hänen perheenjäsenilleen virusinfektiota tai muuta haittaa. Pahimmillaan infektio olisi verrannollinen tavalliseen hengitystieinfektioon.

On myös olemassa teoreettinen riski, että imusuonikasvutekijä VEGF-C edesauttaisi pahanlaatuisten kasvaimien muodostumista. Riskiä pidetään vähäisenä, koska VEGF-C:n määrä tutkimuksessa on pieni, sen vaikutus on lyhytaikainen (korkeintaan muutama viikko) ja se kohdistuu vain pienelle alueelle. Lymfactinia ei myöskään annostella suoraan vaurioituneelle alueelle vaan nivusalueelta leikattuun imusolmukesiirteeseen, jossa piilevien kasvainsolujen esiintyminen on epätodennäköistä.

Tutkimukseen osallistumisesta voi aiheutua myös odottamattomia haittoja.

Suomen ja Ruotsin lääkeviranomaiset ovat arvioineet Lymfactinin turvallisuutta ja myöntäneet luvan nyt toteutettavalle kliiniselle tutkimukselle.

Jos tutkimuksen aikana saadaan turvallisuutteen liittyvää oleellista uutta tietoa tutkimusvalmisteesta, tutkijalääkäri ottaa välittömästi yhteyttä tutkittaviin. Tutkijalääkäri tai tutkimuksen toimeksiantaja voi mahdollisesti joutua keskeyttämään tutkimuksen tai tutkimukseen osallistumisen ennenaikaisesti.

Tutkimukseen osallistuminen on tutkittavalle ilmaista ja tutkimuskäynneistä aiheutuvat kohtuulliset matkakustannukset korvataan. Ensimmäinen tutkimukseen liittyvä käynti, tutkimusseulonta, on maksullinen poliklinikkakäynti.

Imusolmukesiirtoleikkaus ja siihen liittyvät toimenpiteet tehdään normaalin käytännön mukaisesti ja ovat siten tutkittavalle maksullisia kansallisen käytännön mukaisesti, koska kyseessä on normaali lymfaturvotuksen hoitotoimenpide.

Tutkimuskeskukselle (sairaalalle) maksetaan korvaus tutkimuksen toteuttamisesta. Tutkijalääkäreille ja muulle tutkimushenkilökunnalle maksetaan erillinen korvaus tutkimuksen suorittamisesta. Tutkimuksen rahoituksesta vastaa Herantis Pharma Oyj.

Tämän tutkimuksen toimeksiantaja on suomalainen lääkekehitysyritys Herantis Pharma Oyj.

Tutkimuslääkäri keskustelee tutkittavan kanssa tutkimuksen jälkeisestä muusta hoidosta hyvissä ajoin ennen sen päättymistä. Tutkittavalle kerrotaan saatavilla olevista, hänen sairauteensa parhaiten soveltuvista hoitovaihtoehdoista.

Kaikki tutkimustulokset ovat luottamuksellisia ja niitä käsitellään ainoastaan koodinumeroa käyttäen.

Tutkittavan henkilöllisyys on ainoastaan tutkimuskeskuksen (sairaalan) henkilökunnan tiedossa ja he kaikki ovat salassapitovelvollisia. Tutkimuksen toimeksiantaja, Herantis Pharma Oyj, ei saa tietoa tutkittavan henkilöllisyydestä.

Tutkimustulokset saatetaan julkaista lääketieteellisissä tiedelehdissä ja esittää tieteellisissä konferensseissa, kokouksissa ja seminaareissa. Tutkimuksesta saatuja tietoja saatetaan antaa tarkasti määriteltyihin tarkoituksiin lääkeviranomaisille ja toimeksiantajan yhteistyötahoille. Tutkittavien henkilöllisyyttä ei kuitenkaan koskaan paljasteta missään raportissa tai esityksessä, eikä niitä luovuteta muille tahoille kuten esimerkiksi vakuutusyhtiöille.

Englanninkielinen kuvaus tutkimuksesta on nähtävissä ClinicalTrials.gov -tietokannassa ja tutkimuksen valmistuttua sivustolla julkaistaan yhteenveto tuloksista. Verkkosivusto ei sisällä tietoja, joista tutkittavat voitaisiin tunnistaa. ClinicalTrials.gov -sivuston ohella tutkimuksesta saa tietoa tutkimushenkilökunnalta.

Sen varmistamiseksi, että tutkimus on toteutettu ja tutkimustiedot on hankittu asianmukaisella tavalla, tietyillä valtuutetuilla henkilöillä on pääsy tutkimuspotilaiden sairauskertomuksiin. Tämän lisäksi lääkeviranomainen tai eettinen toimikunta saattaa pyytää edustajalleen oikeutta tutustua tutkittavien sairauskertomuksiin tarkistaakseen, että tutkimus on toteutettu asianmukaisesti.

Tutkimuksen rekisterinpitäjä on Herantis Pharma Oyj siltä osin kuin kerättävä tieto ei sisällä nimiä tai syntymäaikoja (ns. koodattu tieto), ja yllämainitut sairaalat siltä osin kuin tieto sisältää nimiä ja syntymäaikoja (ns. koodaamaton tieto). Rekisterinpitäjät vastaavat tutkimuksen yhteydessä kerättyjen henkilötietojen salassa pysymisestä sekä niiden käsittelyn lainmukaisuudesta.

Normaali Suomen potilasvakuutus on voimassa myös kliinisessä tutkimuksessa. Lisäksi tutkimuksen toimeksiantaja on ottanut vakuutuksen, joka korvaa tämän tutkimuksen osallistumisen seurauksena syntyneitä potilasvahinkoja. Potilaan tulee ottaa yhteyttä tutkimuslääkäriin, mikäli hän uskoo kärsineensä tutkimushoidon seurauksena syntyneestä vahingosta.

Suomen lääkeviranomainen Fimea (Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus) ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin eettinen toimikunta ovat hyväksyneet tutkimuksen toteuttamisen Helsingin, Turun ja Tampereen yliopistollisessa keskussairaalassa.