Lymfactin - Sekundäärinen lymfaturvotus

Syöpähoidot, kuten leikkaus- ja sädehoito, voivat vaurioittaa imusuonistoa ja siten altistaa potilasta sekundääriselle lymfaturvotukselle (myös lymfedeema tai imunesteturvotus). Lymfaturvotuksessa imusuoniston vauriot estävät imunesteen normaalin kierron, jolloin imuneste kerääntyy raajaan. Lymfaturvotusta ilmenee noin 10-30% rintasyöpäpotilaista, joilta on poistettu kainalon imusolmukkeet. Myös kainalon vartijaimusolmukkeiden poiston jälkeen esiintyy lymfaturvotusta noin 4-10%:lla potilaista.

Sekundäärisen lymfaturvotuksen oireina ovat raajan lisääntyvä turvotus, heikentynyt raajan liikkuvuus, pitkäaikainen kipu ja lisääntynyt sidekudosmuodostus. Se on vammauttava, ulkonäköä muuttava sairaus, joka heikentää merkittävästi potilaan elämänlaatua. Useat potilaat kärsivät myös toistuvista käden pehmytkudostulehduksista. Euroopassa ja USA:ssa diagnosoidaan vuosittain arviolta 150 000 syöpähoitojen aiheuttamaa lymfaturvotustapausta. Suomessa noin 10 000 rintasyöpäpotilasta kärsii sekundäärisestä lymfaturvotuksesta.

Lymfaturvotuksen hoitoon ei ole myyntiluvallisia lääkkeitä. Nykyiset hoidot, kuten tukihihan käyttö, lymfaterapia ja liikunta, voivat helpottaa oireita. Taudin hoidossa voidaan myös käyttää imuteitä korjaavaa kirurgiaa kuten esimerkiksi imusolmukesiirtoleikkausta.

Lääketieteen tohtori Tiina Viitasen väitöskirjan mukaan noin kolmasosalla tutkituista potilaista imunestekierto parani imusolmukesiirtoleikkauksen seurauksena 6-24 kuukauden seurantajakson aikana. Noin puolet potilaista pystyi leikkauksen jälkeen joko vähentämään tukihihan käyttöä tai jopa luopumaan siitä kokonaan. Väitöskirja on luettavissa TÄÄLLÄ.